Pituffik Space Basemi kalaallit piorsarsimassutsikkut avitseqatigiinnermut sapaatip akunnera
Ullut sisamat ileqquusunik, nalliuttorsiornermik ataqqeqatigiinnermillu imaqartut
Allattoq: Vibeke Kjærsgaard
Marsimi unnukkut kusanarluinnartumi, seqineq tarrileruttornerani, qilak aappilleruttornerani, qimussertuni siulliit Pituffimmut tikipput. Tikiffigisaallu tassaavoq Poul Nielsenip illuaraata saavaniittoq kangerliumaneq.
Unnummi kusanarluinnartumi nipaalluinnartumilu ungasissumiit tusaaneqarsinnaavoq iperaattap seqqorpalunnera piniartullu sikumi oqaluuppalaarnerat. Piniartut nunaqarfinni qanittuneersuni tikittut, nannut puisillu amiinik qarleqarput, nannup amiinit assaannarnik mersukkanik kameqarput, umimmaat tuttullu amiini kissalaartuni issiapput, soorlu kinguaariinni arlaqartuni taamatorluinnaq ileqqut attanneqarsimasutut ileqqoqarput. Tamaani aamma teknologi ulluinnarsiutaalersimagaluartoq, soorlu smartphone-nik oqorsaatinillu nutaalianik il. Il. nuannerpoq naammattoorlugu pinngortitap pissarititaannik atuineq suli salliunneqarnera.
Unnuk nipaalluinnartoq sivitsunngitsoq umiarsualivimmi niuffiortunik taarserneqarpoq. Qimussit piniartullu tikissimanerat sukkasuumik tusatsiakkatigut siaruaatipallappoq, sakkutooqarfimmilu malugineqarluarsinnaavoq qilanaarneq pissamaarnerlu. Ullunilu tulliuttuni qimmiaqqat assiinik qimussillu qanoq ittunik takusimanerluni avitseqatigiittoqarpoq. Piniartorpassuit, qimussertorpassuit aamma ilaqutariit akornanni ulluni pisussanut qilanaarneq pissamaarnerlu malugineqarluarsinnaavoq.
Anorersuup ataani naapeqqinnermut nuannaarneq
Piniartut allat, ilaquttat sakkutooqarfimmilu ikinngutit naapeqqinneranut nuannaarneq najuunnermi ilorrisimaarnartumik misigititsivoq, soorlu barakkini aamma Community Centerimi (CC). CC’mi poolertorqarpoq, kaffisortoqarpoq, filmertoqarpoq il.il. meeqqat inersimasullu ataatsimoornertik feeriarnertillu ilorrisimaarutigaat. Qilanaarnerup nuannaarnerullu nalaani anorersuaq aamma takkuppoq, tamannalu naapisimaarnerit sammisassallu sivikitsumik unitsikkallarpai.
Anorersuarnerup takkuteriataarneratuulli qatsoqqeriasaarpoq, tamanna pivoq piffissaq eqqoqqissaarlugu, tassami pisortatigoortumik sammisassat aallartileruttorneranni. Pisut ilaat tassaapput qimmit nerukkaatissaannik 750 kilonik annertutigisunik piniartunut tunisineq, qatserisarfimmut takornariarneq suliffiillu assigiinngitsut pulaarneri aamma filmertarfimmi meeqqanut isiginnaagassianik takutitsineq. CC-mi nerisartagarisanik avitseqatigiilluni nereqatigiinnissamut inuit 100-it sinnerlugit katersuupput, nerisassallu ilaat tassaapput Chili con carne aamma ribs (najungasut). Saniatigut meeqqanut mamakujuttunik, aqerluusanik qalipaatilinnik aamma atisanik tunioraasoqarpoq.
Najuunnerup ilorrisimaarnartumik misigititsivoq aamma malunnarpoq sapaatip akunnerata naanera una annertuumik pisoqarfiusoq, nuannersumillu misigisaqarfiusoq. Sumiiffimmi nunaqavissunut ataqqinninnermik takutitsiviuvoq, eqqugassanik kusanartunik pissarsiffiusoq, nerisassanik mamakujuttunillu allaanerusunik misiliiffiusoq il.il. pingaarnertulli inuiaqatigiit assigiinngitsunik tunuliaquttallit akornanni naapiffiusoq. Oqaatsit, inuiaqatigiit ukiullu akimorlugit alapernaalluni naapiffiusoq misigisap tupinnaqutigivaa.
Nuannaarnerujussuaq miaggoornerujussuarlu
Issittumi qilap tungutsorissup seqinnarissuullu ataani, tarraat pilersinneqartut takussaapput kameqarluni hockey-ernermi ajaappissanit, qimminiit pangalillutik pikkutsaqqasuniillu, inuppassuillu takkussimasuniit. Arfininngornermi sammisassat sikumi ingerlanneqarput. Qiimaneq annertuvoq, eqqugassat annertupput ikorfartuinerlu annertunerulluni. Qimmit aalanissaminnut utaqqisinnaanngingajapput, sukkaniunnerup aallartinneqarnissaata tungaanut qilullutillu miaggoorput. Nalliuttorsiorpalaarpoq pissanganarlunilu, qiimmatsattoqarpoq illartoqartarlunilu, aamma qimmit qimuttuniit avissaartooreerlutik nammineerlutik apuuffissaminnut apuummata. Qimussit apuummata qimminut mamartortugassaqarluarpoq, qimussertunullu alutorsartoqarpoq qiimmatsattumillu nersorinnittoqarluni.
Qangatut angalaarneq
Sapaatip akunnerata naanera aamma nammineq qimussinik, snescooterinik atv-inillu misiliinissamut periarfissaqarpoq. Pituffiup eqqaani ukiut 1000-2000-it qaangerlugit qimussertoqartarnikuugaluartoq, piffissaq immami manngersumik sikoqartarnera sivikilliartortillugu aamma angallatit nutaaliat pigineqalernerisigut, qimussertarnerup attatiinnarnissaanut aarlerinaateqartitsipput. Qimussertartut angalaartarnitik, qimmitik assersuutigalugulu Savissivimmi Qaanaamiluunniit inuunertik pillugit tulluusimaaqalutik oqaluttuarput.
Angalaarnerit nuannarilluarneqarput, angalaarnissap sioqqullugu imaluunniit angalaareernerup kingorna kissasserniaraanni CC-mi kissartunik najoqqagassaqarluarpoq, kaagiliornermi unammisitsinerit sanalukkanillu tuniniaarit pipput. Sanalluakkat tupilaat, nannup kukii qillersarluakkat, aarrit tuugaavi pikkunarluinnartut, teriannissat pamiui aqilaartut allarpassuillu ussatigineqarluarput. Saniatigut poorskip ukalia Polarip toqqorterluarsimasaannik poorskimi manninniarneq aallartippoq. Oqalugiarnerit ingerlaarput, naggataasumillu oqalugiartoqarmat, kalaallit piorsarsimassutsikkut avitseqatigiinnermut sapaatip akunnera iluatsilluartoq naammassineqarpoq. Oqaatsinik imaqarluartunik misigissutsinillu pikkunartunik naggataatigullu ersaartaannermik naammassineqarpoq. Tamakkiisumik isigalugu iluatsilluartumik ingerlavoq, amerlasuullu 2025-imi ingerlanneqaqqinnissaanut qilanaalereersimallutik.
Sakkutooqarfimmiit qimussertut kingulliit aallanngitsiartut anorersuaqqilerpoq. Inuit tamarmik toqqissillutik kialaartumi issiaarneranni, sila sungiusimallugu qimmit imminnut qanilliivillutik sikumiipput. Qimmit meqqui kissalaartitsipput illersuillutillu, soorlu taamatoqqissaaq sanaajusut.
Paasissutissat:
Kalaallit Nunaanni qimmini qimuttut arti ataasiinnaavoq, tassaavorlu Canis Lupus familiaris. Raceuvoq minguinnersaat ilaanniittoq aamma allanit racenit akuneqaqqusaanngitsoq. Nillissuseq -70 tungaanut anigorsinnaavaa, eqqaamasassaavorli aput, siku ukiortorlu tassaasut avatangiiserisassai eqqortuusut. Kalaallit qimuttui namminneq oqimaassusertik qimussinnaavaat, oqimaassuserisassaallu tassaavoq 40-60 kilo. Ullormut 60 km missaani qimussinnaavaa, qimusseraannilu ammut tappariartuaartumik qimuttut inisseqqasarput. Kalaallit Nunaanni naliginnaasumik ittoquteqarluni qimuttoqarneq ajorpoq (hierarkiimi qullersaalluni naalagaaniartumik qimmeqartaraluarpoq, kisianni qimussernermut attuumassuteqanngilaq). “Uniit” isumaqarpoq unissasut, “juv” aamma “ili” isumaqarput talerpimmut saamimmulluunniit sangussasut. Kalaallit Nunaanni suminngaanneernerluni aamma sikumi qimussertussaanerluni apeqqutaalluni qamutit sananeqarneri assigiinngissuteqarput il.il (najoqqutarisaq: Videnskab.dk Emma Vitales profil/forskningsprojektet Qimmeq og Greenland travel, Dansk kennel klub)